logo

Teatterit Etelä-Amerikassa

Etelä-Amerikan tunnetuin taiteellinen tapahtuma lienee Brasilian sambakarnevaalit. Mutta mistä he saivatkaan idean luoda näitä värikkäitä asuja, rytmikästä tanssia ja festivaalihenkeä, jollaista ei nähdä missään muualla maailmassa? Kaikki tämä juontaa juurensa Etelä-Amerikan rikkaasta teatterikulttuurista, josta on löydetty jäänteitä aina muinaisten inkojen ajalta.

Historia

Me kaikki tiedämme inkat, mayat ja atsteekit, jotka rakensivat Etelä-Amerikan sivilisaatiota lähes 3000 vuotta sitten. Tiedämme myös, että he kehittivät paljon mielenkiintoisia asioita, joita tutkitaan edelleen tänä päivänä. Historiantutkijat ovat kuitenkin löytäneet todisteita myös erittäin rikkaista kulttuurillisista perinteistä, joihin kuului vahvana osana myös draaman esittäminen ja tulkitseminen.

Tämä juontaa juurensa aikaan paljon ennen teattereita, sellaisena kuin me ne nykyaikana käsitämme. Monet inkojen, mayojen ja atsteekkien esiintymisistä olivat suorassa yhteydessä erilaisiin rituaaleihin ja uskontoon. Erityisesti erilaiset tanssit ja laulut ovat iso osa näiden heimojen kulttuuria. Niistä on edelleen olemassa paljon jäänteitä myös Etelä-Amerikkalaisessa esittävässä taiteessa. Erilaiset festivaalit voisivat kestää useita päiviä, ja niillä oli monenlaisia eri tarkoituksia.

Itse teatteri saapui näihin maihin kuitenkin hieman toista kautta. Sen toivat mukanaan 1600-luvulla espanjalaiset ja portugalilaiset valloittajat. Heidän mukanaan saapui myös katolisen kirkon edustajat, jotka omalta osaltaan vaikuttivat erilaisten uskonnollisten näytelmien syntyyn. Nämä valloittajat huomasivat pian paikallisen väestön luonnollisen mielenkiinnon näytelmää kohtaan ja käyttivät sitä edukseen esimerkiksi väestön käännyttämisessä kristinuskoon.

Historia

Monissa Etelä-Amerikan tansseissa, näytelmissä ja lauluissa on edelleen nähtävillä jäänteitä kristinuskosta. Se oli helppo keino käännyttää ihmisiä ja saada kristinuskon sanoma selkeästi esille näytelmän muodossa. Monet myös nykyajan näytelmät Etelä-Amerikassa kertovat näistä ajoista, jolloin valloittajat saapuivat. Se todennäköisesti muokkasi paikallista näytelmäkulttuuria hyvinkin paljon.

Espanjalaisia vaikutteita ja politiikkaa

Usein ajatellaan, ettei Etelä-Amerikassa ole lainkaan näytelmäkulttuuria. Ja on ihan totta, että tästä ei usein puhuta. Maailman kuuluisimmat näytelmät eivät ole Etelä-Amerikkalaisten kirjoittamia, emmekä me tunne juurikaan paikallisia näyttelijöitä. Maailmassa on myös hyvin vähän tutkijoita, jotka ovat ikinä perehtyneet aiheeseen. Mutta yksi asia, mikä on varmaa, on se, että Eteläisen Amerikan näytelmäkulttuuri on todellakin olemassa ja sen antimiin kuuluu erittäin mielenkiintoisia teoksia.

Monet näytelmistä ovat vahvasti espanjalaisvaikutteisia. Teatterin haluttiin olevan omanlaistaan, mutta vaikutteet otettiin alun perin hyvinkin länsimaisista näytelmistä. Monissa näytelmissä nähdään upeita ja värikkäitä asusteita, jotka omalla tavallaan kuvasivat paikallista kulttuuria. Monet maat keskittyivät omiin kulttuurillisiin tarinoihinsa ja se näkyy näytelmissä edelleen.

Esimerkiksi Kuubassa oli hyvin laaja mulatti väestö, etenkin naisten keskuudessa. Monet näytelmät käsittelivät aihetta, millaista oli elää naisena, jonka sukujuuret tulivat sekä mustasta että valkoisesta vanhemmasta. Kieli pysyy myös usein hyvin yksinkertaisena, ja muistuttaa enemmänkin tavallista kansan puhekieltä sen sijaan että se olisi kovin runollista tai muuten taiteellista.

Poliittinen näytelmä oli tärkeää kaikille Etelä-Amerikan kansoille. Se yleistyi erityisesti 1900-luvun puolivälin jälkeen, jolloin muukin maailma koki paljon poliittisia mullistuksia. Teatteria tuotiin myös enemmän esille ja paikalliset teatterit halusivat kannustaa erityisesti kansallisen ja paikallisten teatterien identiteettiä. Teatteri levisi yhä laajemman yleisön tietoisuuteen ja siitä tuli tärkeä osa myös monien Etelä-Amerikan maiden kulttuuria.

Mainittavia näytelmäkirjailijoita ovat muun muassa argentiinalainen Griselda Gambario, jonka näytelmiä on esitetty myös Englannissa ja muualla maailmassa. Toinen kuuluisa kirjailija on Gabriel García Márquez, jonka tunnettuja kirjoa on tuotu myös näytelmän muotoon. Heidän kummankin teokset käsittelevät monesti Etelä-Amerikalle tuttuja aiheita niin poliittisesti kuin fiktionaalisestikin. Tämän lisäksi on monia muitakin kuuluisia näytelmäkirjailijoita, joiden teoksia esitetään ympäri Amerikkaa ja muutakin maailmaa.

This post was written by